Mihin voi vaikuttaa?
Elämässä on ylä- ja alamäkiä. Perhettäni kohtasi suuri suru viikonlopun aikana, kun oli aika sanoa hyvästit uskolliselle ystävällemme, Wilma-koiralle. Oman elämän jatkuminen tuntui ihan mahdottoman vaikealta. Muistot ja pohjaton suru on ollut läsnä koko ajan. Kuin rinnassa olisi tyhjä aukko. Tein kuitenkin tärkeän huomion. On sitten kyseessä elämäntapamuutos tai elämän alamäki, molemmissa näyttäisi vaikuttavan samat lainalaisuudet.
Minulla on tapana vaikeina hetkinä lähteä luontoon selkiyttämään ajatuksia. Lähdin nytkin vuorille kävelemään. Kävelin ja vain kävelin, huomaamattani olin edennyt korkealle vuorenhuipulle, olin kolmen tunnin aikana saanut pahaa oloa pois. Välillä itkien, mutta palasin kuitenkin voimaantuneena takaisin kotiin. Ajatukset olivat selkiintyneet. Myös keho sai purkaa patoutunutta energiaa.
Vuorilla kävellessäni päätin, että keskityn sellaisiin asioihin, joihin voin vaikuttaa ja jotka ovat tärkeitä minulle. Yritän myös elää paremmin tässä hetkessä. Menneisyyttä muistelen kiitollisuudella. Sain kokea 15 vuotta sellaista ystävyyttä ja uskollisuutta, mitä ei voi kokea kuin koiran kanssa.
Koiran ystävyys on aina pyyteetöntä. Wilma oli aina ratketa ilosta kun tulin kotiin, vaikka se olisi ollut pikainen kauppareissu. Tärkeintä oli päästä mukaan, ei tarvinnut selitellä matkan pituutta tai vaikeutta. Tein myös kaikkeni, jotta pystyin tämän hartaan toiveen toteuttamaan. Oli se sitten moottoripyörä, polkupyörä, kajakki, teatterireissu tai ravintolareissu. Aina päällimmäisenä ajatuksena oli tavoite olla yhdessä. Olimme yhdessä myös lähdön hetkellä. Siitä olen kiitollinen. Olen kiitollinen myös eläinlääkärille ja ystäville tuesta, mutta ennen kaikkea kiitollinen puolisolleni.
Mitä tästä opin: keskity asioihin, mihin voit vaikuttaa
Totesin, että elämän kolhuissa on samat periaatteet kuin elämäntapamuutoksessa. Ei saa kuluttaa voimia sellaiseen, mihin ei voi vaikuttaa. Pitää elää tässä hetkessä, mutta tavoite kuitenkin kohti tulevaa. Muistella hyviä menneitä aikoja kiitollisuudella. Keskittyä olennaiseen. Askel kerrallaan jatkaa elämää kohti uusia tavoitteita.
Wilman on nyt hyvä olla, ilman kipuja. Kiitos Wilma yhteisestä matkasta, opin sinulta paljon! Muistelen sinua ja yhteistä matkaamme kiitollisuudella, jatkan kuitenkin omaa polkuani. Yritän jatkossa keskittyä asioihin, joihin voin vaikutta: omiin tekoihini, asenteeseeni ja ajatuksiini, jotka yritän pitää jatkossakin positiivisina. Jokaisesta päivästä löytyy iloa!
kiitos Wilma, olit maailman paras koira!
Carita
