Liikunta ja terveys

Jokaisella on oma syynsä harrastaa liikuntaa. Liikunnan ja terveyden yhteys on kuitenkin oleellista. Usein ajatellaan liikunnan tuomia ulkoisia seikkoja tai saavutuksia, mutta on hyvä muistaa sen tuomat edut terveydelle.

Terveysliikunta on 2000-luvun käsite, jolla tarkoitetaan sellaista aktiivisuutta, jolla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen. Monipuolinen liikkuminen, mutta myös passiivisuuden vähentäminen ovat osa terveysliikuntaa.

Terveysliikunnan tunnuspiirteitä ovat säännöllisyys, kohtuukuormitteisuus ja jatkuvuus. Kohtuukuormitteisuus tarkoittaa hengästyttävää liikuntaa, mutta kuitenkin sellaista, jossa pystyy puhumaan samanaikaisesti.

Portaissa juoksu parantaa sydämen toimintakykyä.

Liikunnan terveysvaikutukset alkavat heti suorituksesta. Ei ole ollenkaan huono idea lähteä lenkille silloin, kun aivot lyövät tyhjää. Liikunta parantaa vireystilaa ja keskittymistä.

Liikkuessa verenkierto aivoissa tehostuu ja otsalohko aktivoituu. Liikunta vaikuttaa myös rauhoittavasti. Liikkumisen jälkeen parasympaattinen hermosto aktivoituu, mikä merkitsee rauhoittumista. Näin unen saantikin paranee.

Kun liikkuessa sydän rasittuu ja syke nousee samalla kun hengitys tihenee, tarkoittaa se verenkierron vilkastumista. Lihakset saavat paremmin happea ja polttoainetta.

Liikkuessa energiankulutus lisääntyy, mikä vaikuttaa positiivisesti veren rasva- ja sokeriarvoihin. Parantunut verenkierto vaikuttaa myös niveliin. Aineenvaihdunta paranee niveliä ympäröivissä tukikudoksissa ja nivelnesteet voitelevat nivelien pintoja. Kipu voi lieventyä.

Säännöllisellä liikunnalla on merkittävä sairauksia ehkäisevä vaikutus. Liikunta toimii myös osana monien sairauksien omahoitoa. Kuten, tyypin 2 diabetes, astma, osteoporoosi, nivelrikko, sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine, virtsainkontinenssi, COPD, jne. jne.

Kestävyyskunto paranee säännöllisellä liikunnalla. Sydän ja hengityslihakset vahvistuvat kun verisuoniston toiminta on tehostunut. Tämä tarkoittaa leposykkeen laskua, mikä helpottaa sydämen kuormaa arjessa. Myös verenpaine laskee säännöllisen liikunnan avulla, koska aktiivisuus on parantanut valtimoiden kimmoisuutta.

Säännöllinen liikunta parantaa aivojen toimintaa rakenteellisten muutosten avulla. Muistisairauksien riski pienenee. Liikunta tuo mukanaan usein myös sosiaalisuutta, jolla on merkitystä mielen hyvinvointiin. Kuitenkin myös yksin liikkuminen edistää mielen terveyttä lisäten hyvän olon hormonien eritystä.

Liikunnalla avulla voidaan jopa vähentää lääkitystä tietyissä sairauksissa. Erityisen kiitollinen liikunnan suhteen on tyypin 2 diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

Liikunta ja terveys on paljon tutkittu kokonaisuus. Kannattaa huomioida myös sen vaikutus suoliston hyvinvointiin, jalkojen turvotuksen helpottamiseen tai ulkoiseen hyvän ryhdin olemukseen.

Liikunta ja terveys, tämä riittää

Terveyden ylläpito liikunnan avulla ei vaadi maratonharjoittelua. Liikunnan terveysvaikutus nimittäin ei kasva enää tietyssä kohtaa. Liika liikunta voi jopa olla epäsuotuisaa terveydelle ylirasitustilojen muodossa.

Kun lähdetään parantamaan terveyttä liikunnan avulla, riittää noin puoli tuntia kohtuullisesti kuormittavaa liikuntaa (kuten kävelyä) 5-7 päivänä viikossa. Jos pystyy tekemään kuormittavaa liikuntaa (kuten hölkkää), riittää 20-60 minuuttia kolmesti viikossa terveyskunnon ylläpitoon tai parantamiseen.

Terveysliikunnan hyödyt saavutetaan myös muutaman minuutin pätkissä kerrallaan. Ei siis ole ollenkaan turhaa valita ne portaat hissin sijaan! Myös kolme 10 minuutin liikuntapätkää päivässä tuottaa saman hyödyn kuin 30 minuutin yhtenäinen suoritus.

Terveysliikunnaksi ei lasketa kovatehoista ja huomattavan rasittavaa kuntoliikuntaa, vaikka liikuntatavalla toki on suotuisia vaikutuksia yksilön terveyteen ja hyvinvointiin.

Kun lähdetään parantamaan suorituskykyä tarvitaan spesifimpää liikkumista. Kirjoitin aikaisemmin kuntoliikunnan hyödyistä täällä. Mikäli tavoitteenasi on enemmänkin lihasvoiman hankinta, lue artikkeli täältä.

6 vinkkiä, miten liikunta parantaa terveyttä

  1. Ole avoin ja kokeile uusia tapoja harrastaa liikuntaa. Pyydä kaveria mukaan, jos et yksin halua tai uskalla.

2. Tee päivittäin aktiivisia valintoja, kuten valitse portaat hissin sijaan tai hyödynnä työ-tai kauppamatkat pyöräillen tai kävellen.

3. Panosta välineisiin, ne pitävät mielekkyyttä yllä. Se voi olla vaikka uusi kiva urheiluvaate.

4. Tauota istumista. Mitä enemmän, sen parempi.

5. Yhdistä liikunta ja sosiaalisuus. Tapaa kaveria kävelylenkillä tai pelikentällä.

6. Touhua lasten tai lemmikin kanssa. Se tuo monenkertaisesti hyödyn takaisin.

Jos kaipaat tukea liikunnan aloittamiseen, tutustu elokuussa alkavaan ryhmävalmennukseen. Riskiryhmästä hyvinvointiin valmennuksessa löydetään jokaiselle mieluisa ja terveyttä edistävä tapa liikkua sekä kannustetaan syömään terveyttä edistävällä tavalla. Tavoitteena kaikilla terveys!

Pidetään liikunnan ilo mielessä! Erityisesti sydän kiittää, unohtamatta mielen hyvinvointia.

Kivelle kiipeäminen

t. Carita

Kerro kaverille:

Samankaltaiset artikkelit