Kuntoliikunta keinona edistää terveyttä ja hyvää oloa

Säännöllinen ja aktiivinen kuntoliikunta tuo energiaa ja usein kuntoilun aikana ajatukset ikään kuin jäsentyvät. Aihe on Suomessa ajankohtainen, koska uusi presidenttimme on hyvin aktiivinen liikkuja. Löysin käsiini vuoden 2022 tutkimuksen, jossa Raisio ym. tutkivat aktiivisesti liikkuvien johtajien suhdetta liikkumiseen. Tämä sai pohtimaan kuntoliikunnan merkitystä.

Kyseisen haastattelututkimuksen perusteella johtajat tunnistivat myös pakkomielteisen liikunnan mahdollisuuden, mutta kokivat liikunnan kuitenkin tuovan elämään enemmän harmoniaa ja tasapainoa. Liikunta ei toiminut tutkittaville vain itseisarvona, vaan toi myös arvoa fyysisesti, kognitiivisesti ja sosiaalisesti. Tuoko se sitten parempaa johtamista, oman kokemukseni mukaan tuo.

Oli mielenkiintoista lukea, että liikunta ei ollut näille johtajille vain suoritus, vaan se voitiin yhdistää myös yhdessäoloon ja hauskanpitoon. Samat arvot pätevät myös ihan jokaisen liikkujan kohdalla. Jotkut hakevat liikunnan myötä sosiaalisuutta, toisaalta liikunta voi tuoda myös hyvää ja kaivattua yksinoloa.

Mitä on kuntoliikunta

Kuntoliikunnalla tavoitellaan parempaa jaksamista ja tähdätään yleiskunnon kehittämiseen. Tavoitteena on kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön kestävyyttä, lihaskuntoa tai liikehallintaa. Terveysliikunnalla tähdätään puolestaan terveyden kohentamiseen, ei niinkään suorituskyvyn parantamiseen. Molempia liikkumisen tapoja ovat tyypillisesti ripeä kävely, pyöräily, hiito tai uinti. Myös melonta, suunnistus, patikointi, maila- ja pallopelit tai tanssi ovat tyypillisiä kuntoliikunnan lajeja.

Sekä kuntoliikunnan että terveysliikunnan ylläpidon tunnusmerkkejä ovat säännöllisyys, kohtuukuormitteisuus ja jatkuvuus. Kuntoliikunta on yleensä rasittavampaa kuin terveysliikunta tai arkiliikunta. Arkiliikunta puolestaan tarkoittaa jokapäiväistä liikuntaa, joka tulee muun toiminnan ohessa, kuten siivoamisen, lumitöiden tai koiran ulkoilutuksen yhteydessä.

Kuntoliikunnassa tulee muistaa, että sen tulee olla riittävän tehokasta. Sen tulee aiheuttaa selvää hengästymistä ja ja hikoilua. Jotta kuntoliikunnalla voidaan kehittyä, suositellaan liikuntasuoritusta toistettavaksi 3-4 kertaa viikossa, puolesta tunnista tuntiin kerrallaan.

Miksi kannattaisi harrastaa kuntoliikuntaa

Huono kunto ja vähäinen liikunta yhdistetään useisiin sairauksiin. Tyypillisiä sairauksia ovat valtimosairaudet, joihin liittyy tavallisesti verisuonten ahtautuminen. Voisiko tehdä karun vertauksen viemäriputken huuhtelusta: välillä on hyvä juoksuttaa paineella vettä putkissa, jotta sinne ei keräännyt moskaa. Verisuonetkin kaipaavat aktiviteettia 🙂

Vähän liikkuvilla on suurempi riski kohonneeseen verenpaineeseen kuin runsaasti liikkuvilla. Kohonnut verenpaine voi altistaa sepelvaltimotaudille ja vakaville aivoverenkierron häiriöille. Säännöllinen kuntoliikunta vaikuttaa siis verisuonten tilaan ja siten voidaan jopa estää sydäninfarktin tai aivoinfarktin syntyminen.

Tyypin 2 diabeteksen lisääntyminen on kasvanut räjähdysmäisesti, moni sairastaa sitä tietämättään. Liikunta olisi lääke tähänkin, koska kestävyysliikunta parantaa veren rasva- ja sokeritasapainoa. Vaikka rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan kannalta hyödyt alkavat jo liikunnan aikana ja säilyvät noin kaksi vuorokautta, tulee liikunnan kuitenkin olla mielellään päivittäistä.

Tutkimuksissa on myös todettu kuntoliikunnan vaikuttavan muistiin. Ota siis kuntoliikunta keinoksi ehkäistä dementiaa! Liikunta vaikuttaa aivoihin monin tavoin. Se parantaa stressinsietoa, auttaa keskittymään ja kehittää luovuutta. Ainakin itse ole tämän usein todennut. Joskus, kun ajatukset eivät juokse, lähden fyysisesti juoksemaan tai hengästymään, niin saan taas ajatuksiin lisää virtaa.

Eikä vain sairauksien estäminen, onhan liikunnalla mielettömästi erilaisia hyödyllisiä vaikutuksia kehoon ja mieleen. Esimerkiksi nukkumista voi parantaa sopivalla liikunnalla. Jos uni tai huono yöuni vaivaa, lue aikaisempi kirjoitukseni täältä. Jos haluat syvällisesti perehtyä liikunnan hyvää tekeviin vaikutuksiin, voit perehtyä aiheeseen tarkemmin esimerkiksi UKK-instituutin sivulta.

Näin aloitat kuntoliikunnan

Kuntoliikunnan kriteerit: Se on säännöllistä, pitkäjänteistä ja mielellään monipuolista. Kuormita kehoa 30-60 minuuttia kerrallaan ja toista noin kolmesti viikossa. Pidä teho niin, että hengästyt, väsyt ja hikoilet.

Jos olet aloittelija, lue vinkkini motivaation ylläpitoon tai artikkeli yleensä motivaation vaikutuksesta säännölliseen liikkumiseen. Lähtökohta tietenkin vaikuttaa siihen, kuinka liikkuminen aloitetaan.

Jos kaipaat neuvoja liikunnan aloittamiseen, ole yhteydessä ja aloita aktiivinen elämäsi nyt valmentajan tuella joko henkilökohtaisessa valmennuksessa tai ryhmävalmennuksessa. Alla olevasta painikkeesta voit tutustua ryhmävalmennukseen ja varauskalenterista voit varata ilmaisen keskustelun.

Tee siis itselle hyvä suunnitelma, pohdi itsellesi sopiva tapa liikkua, mieti sopiva aika ja tarvitko seuraa, mittaria tai jonkin tavoitteen liikkumiselle.

Muista kuitenkin se mitä alussa esille nostamani tutkimuksen johtajatkin olivat todenneet; liikunnan tulisi tuoda iloa, onnistumisen kokemuksia ja hauskuutta elämään. Olkoon liikunta kohdallasi kuntoliikuntaa, hyötyliikuntaa tai terveysliikuntaa!

kuntoilemisiin,

Carita