Mistä tietää, että ei palaudu?

Kun keho ei palaudu riittävästi, se antaa siitä vinkkejä monin eri tavoin. Tunnistatko sinä kehosi viestit huonosta palautumisesta? Hyvä palautuminen osana säännöllistä arkea estää kehoa joutumasta ylikierroksille. Jos koet epämääräistä väsymystä, jatkuvaa huonoa oloa, epämääräisiä fyysisiä oireita tai negatiivisuuden tunnetta, saattaa ne olla kehon viestejä huonosta palautumisesta.

Mikäli innostut herkästi uusista asioista ja haluat olla monessa mukana, voit tahtomattasi kuluttaa voimavaroja liikaa. Vaikka työsi olisi mielenkiintoista, mutta se on haastavaa ja kiireellistä, saatat kuluttaa voimavaroja enemmän, kuin mitä palaudut. Jos tämän lisäksi elät ruuhkavuosia, ei muuta tarvita.

Kehon palautumiseen liittyy sopivasti kuormitusta, mutta myös rauhoittumista. Keho tarvitsee hetkiä, kun ei tehdä mitään eikä ole stressiä tekemättömistä töistä. Harmittavan usein palautumisen ajatellaan liittyvän viikonloppuihin tai lomaan. Keho tarvitsee optimaaliseen toimintaansa palautumista kuitenkin päivittäin. Jopa työpäivän aikana pienet palauttavat hetket lataavat voimavaroja.

Haluaisin tehdä vertauksen puhelimen akun ja kehon lataamisen välillä. Jokainen lataa puhelimen akkua säännöllisesti, koska muuten puhelin ei toimi. Eikö? Voisiko oman kehon lataamista pitää yhtä itsestään selvyytenä! Lisäksi mitä vanhempi puhelin, sitä enemmän sen akkua pitää ladata. Voisikohan ihmiskehokin tarvita vanhetessaan enemmän latausta 🙂

Hyvään uneen panostaminen, terveellinen ravitsemus sekä riittävästi kalenteroimatonta aikaa on palautumisen perusasioita. Prosessia usein heikentää alkoholi, tupakka tai stressi. Palautumiseen panostaminen voi olla haastavaa, kirjoitin aikaisemmin palautumisesta ja ylikunnosta ja annoin kolme perusvinkkiä. Oleellista on havahtuminen ja tarttuminen oikeisiin asioihin.

Mitä kehossa tapahtuu, kun ei palaudu

Kun palautumista ei tapahdu, keho on ylikierroksilla kuten viritetty jousi. Alkuasukasta tämä toiminto olisi palvellut siten, että keho olisi ollut lähtövalmiina juoksemaan petoa karkuun. Keho keskittyy vain tärkeimpien viestien viemiseen uhkaavassa tilanteessa.

Pitkään jatkuva stressi pitää kehon ylivirittyneenä liian kauan, sympaattinen hermosto pysyy aktiivisena eikä anna kehon palauttavalle parasympaattiselle hermostolle tilaa toimia. Näin ollen kehon tärkeät toiminnot jäävät toteutumatta.

Tyypillisesti huono palautuminen näkyy ylipainon kertymisenä. Stressaantuneen kehon aineenvaihdunta ei toimi ideaalisesti. Mieliteot lisääntyvät hormonitoiminnan muutosten vuoksi, mutta usein myös mieli ruokkii epäterveellisiä ruokavalintoja. Suoliston bakteerikannan muutokset heijastuvat ruokamielihaluihin: vaillinaisen palautumisen seurauksena roskaruoka alkaa himottaa. Kun ruokahalua säätelevien hormonienkin toiminta häiriintyy, nälän tuntemukset ja kylläisyyden kokemukset muuttuvat tavallisuudesta poikkeaviksi.

Hormonit kulkevat elimistössä hermoimpulssien johtamina. Jos palautumisen laiminlyö tarpeeksi pitkään, niin kilpirauhasen, lisämunuaisten kuin sukupuolirauhastenkin hormonien eritys takkuilee. Usein tilanne on mennyt niin pitkälle, että on vaikea löytää todellista aiheuttajaa ja lähdetään hoitamaan oiretta. Toki oireiden hoito on tärkeää, mutta panostamalla hyvään palautumiseen, voidaan hoitoa tehostaa.

Stressaantuneisuuden syövereissä kortisoli-hormonitasot ovat korkealla, jolloin kroppa on alttiina tulehduksille. Immuunipuolustus kärsii, eli kehon puolustus taudinaiheuttajia kohtaan ei ole riittävä. Kehon hyvät bakteerit eivät toimi. Tämä näkyy tyypillisesti ruuansulatushäiriöinä tai perusflunssana. Myös pitkäaikaissairauksien oireet voivat pahentua.

Kun hermostoa kuormitetaan liikaa, se näkyy myös mielenterveyden oireina. Hajamielisyys, aloitekyvyttömyys ja mielikuvituksen puute ovat tyypillisiä oireita kun keho ei palaudu. Itkuisuus ja kiukkuisuus ovat myös tyypillisiä oireita.

Sydän ja verisuonet kärsivät myös huonosta palautumisesta. Osittain epäterveellinen ravitsemus on välillinen tekijä, mutta myös verenpaineen nousu ja jatkuva sydämen kuormitus voivat kovettaa verisuonia. Stressi voi altistaa rytmihäiriöihin tai jopa lisätä sydäninfarktin riskiä.

Tarkista oma palautuminen

Pitkäaikainen palautumattomuus voi johtaa sairauksiin, kuten rytmihäiriöihin, epämääräisiin kiputiloihin, uupumukseen tai masennukseen. Tarkista omaa palautumista näiden esimerkkien avulla.

1. Onko vapaa-aikasi palauttavaa sosiaalisesti ja oman aikataulusi suhteen. Pystytkö itse säätämään mitä ja miten haluat vapaa-ajan viettää. Jos siihen tuleekin yllättävä muutos, ei se saisi laivaa keikauttaa.
2. Pystytkö olemaan rentoutunut, unohtamaan mielessä olevat asiat ja kokemaan levollisuutta ajoittain. Ainakin viikkotasolla.
3. Koetko elämässä merkityksellisyyttä ja pääset haastamaan itseäsi sinua kiinnostavissa taidoissa. Onko sinulla mahdollisuus panostaa itsesi kehittämiseen siten, kuin haluaisit.

Toivottavasti tämä sai sinut tarkistelemaan omaa palautumista. Usein pienilläkin teoilla voi olla suuria vaikutuksia.

Jos olet huolestunut omasta palautumisesta, ole yhteydessä!

Tarkan sykevälianalyysin avulla palautumisen tasosta saadaan merkittävää informaatiota ja sen pohjalta voidaan laatia suunnitelma palautumista tukemaan! Kaikissa VAHVA-valmennuksissa on mukana sykevälivaihteluun pohjautuva analyysilaitteisto. Voit tutustua ammattilaisten käyttämään analyysiin Firstbeat-sivuilta.

Varaa ilmainen soittoaika kalenterista, niin katsotaan miten voisin parhaiten olla avuksi!

palautumisiin,

Carita